Vedi Roma e puoi muori

Vierivä kivi ei sammaloidu sanoo vanha sananlasku. Tästä johtuen ikimuistoisen Genovan derbyn jälkeen en jäänyt laakereille makaamaan, vaan yhden lepopäivän jälkeen suuntasin kohti ikuista kaupunkia Roomaa. Italiassa junalippujen hinnat vaihtelevat rajusti riippuen siitä miten nopealla junalla haluat siirtyä paikasta toiseen. Roomaan mennessä ainoa vaihtoehtoni oli ottaa se kallein mahdollinen vaihtoehto, eli Freccibianca juna, sillä halusin nukkua kunnon yöunet. Hinta oli suomalaisiin opiskelijahintoihin tottuneelle kaverille kohtalaisen suolainen, eli 60 euroa. Matka-aika oli reippaat neljä tuntia, joka kului nopeasti Football Manageria pelaillen. Freccibancat ovat Italiassa uusi juttu, junamalli vastaa käytännössä Suomen pendoliinoja, junissa on ilmainen ja hyvin toimiva Wifi ja jokaisessa istumapaikassa on mahdollisuus kytkeä tietokone verkkovirtaan.

Saavuin sateiseen Roomaan suurin piirtein neljän maissa. Olin ostanut etukäteen liput illan Coppa Italian välierään Roma-Napoli AS Roman Suomen fanclubin kautta. Lippujen hankinta sujui varsin mukavasti, vaikka päätös Roomaan lähtemisestä jäi hieman myöhäiseksi. Liput kuitenkin järjestyivät hienosti ja lopulta AS Roma muisti suomalaista kannattajaansa ilmaislipuilla. Ottelu alkoi paikallista aikaa kello 20.45 ja minun pyydettiin olevan Stadio Olimpicolla viimeistään klo 18.30, jotta varmasti saisin lippuni. Olin varannut hostellin aivan Terminin rautatieaseman vierestä juuri siitä syystä, että minulla ei ollut hirveästi aikaa ennen ottelun alkua. En luonnollisesti ollut muistanut ottaa hostellin nimeä tai osoitetta ylös etukäteen, mutta avuliaiden turisti-informaatiopisteen työntekijöiden avustuksella löysin ongelmitta tieni hostellille. Hostelli kostautui hyväksi, huoneet olivat äärimmäisen siistejä ja hostelli oli kokonaisuudessaan erittäin rauhallinen. Henkilökunta oli todella avuliasta ja jokainen työntekijä puhui sujuvaa Englantia.

Stadio Olimpico sijaitsee Rooman ydinkeskustan ulkopuolelle, mutta sinne on helppo päästä julkisten kulkuvälineiden avulla. Itse päädyin ottamaan Terminin asemalta bussin numero 910; kyseinen bussi kulkee kymmenen minuutin välein ja vie sinut aivan stadionin läheisyyteen. Rooma on iso ja äärimmäisen vilkas kaupunki, tästä johtuen bussimatka tuntui kestävän ikuisuuden. Italialaiseen tyyliin bussi oli myös tupaten täynnä ja yhtään ylimääräistä tilaa liikkumiselle ei löytynyt. Ilma oli kohtalaisen tunkkainen ja noin tunnin matkustamisen jälkeen Olimpicon siintäessä bussin ikkunasta olo oli varsin helpottunut. Bussista ulos astuessani vettä alkoi tulla oikein kunnolla, sateenvarjoa en omistanut, joten perinteiseen tyyliin olin läpimärkä jo reilusti ennen ottelun alkamista.

Olin saanut Roma Club Finlandian kautta tarkat ohjeet siitä, mihin minun pitäisi mennä. Hieman jännitti, sillä kello oli jo reippaasti yli kuuden. Etukäteen varatut liput haetaan Stadionin vieressä sijaitselvalta AS Roma Cuore Sole Village alueelta. Paikansin nopeasti paikan ja totesin, että kyseinen kylä aukeaa vasta puolen tunnin päästä. Tässä vaiheessa paikalle tuli muutama kaunis naikkonen kyselemään vapaaehtoisia antamaan haastattelua AS Roman viralliselle kanavalle. Kielimiehenä ilmoitin olevani Suomesta ja suostuvani muuten, mutta kieltä en osaa puhua kauhean hyvin. Tämä kostautui virheeksi, sillä minut vietiin väkipakolla sisään ”Roma-kylään” ja viiden minuutin päästä eteeni lyötiin mikki ja alettiin esittämään kysymyksiä italiaksi. Koitin parhaani mukaan vastailla kysymyksiin, mutta haastattelun loputtua syntisen kaunis haastattelijatar ilmoitti ystävällisesti, että eiköhän vedetä sama setti varmuudenvuoksi myös englanniksi. Vielä tänäkään päivänä en tiedä millä kielellä kyseinen haastattelu julkaistiin, toivon kovasti, että jäi sensuurin uhriksi, sen verran jäinen tilanne oli.

Haastattelun ansiosta pääsin kuitenkin Cuore Sole Villageen sisään ennen kuin kyseinen alue avattiin virallisesti. Löysin helposti teltan, josta olin sopinut hakevani liput illan otteluun sekä Sunnuntain superkiimaiseen Derby Della Capitaleen. Kyseisen toimiston ihmiset olivatkin sitten äärimmäisen ystävällisiä, kyselivät viimeisiä kuulumisia Kimi Räikkösestä ja pistivät vielä yhden työntekijän saattamaan minut sisään stadionille, vaikka totesin kyllä osaavani varmasti kulkea kyseisen 200 metrin matkan yksikseni. Saattajani kostautuikin sitten hienoksi mieheksi, sanoessani olevani Turusta oli ensimmäinen kysymys se, että olenko TPS:n vai interin miehiä. Kertoi lomailleensa toissakesänä Turussa ja käyneensä katsomassa pari TPS:n kotiottelua. Hehkutti kovasti Suomen kauneutta ja sanoi ottavansa minuun yhteyttä, kun seuraavan kerran saapuu vierailulle Turkuun.

Olin sisällä stadionilla noin puoltatoista tuntia ennen ottelun alkua. Saamani lippu oli siitä ihmeellinen, että siinä ei lukenut missä stadionin osassa lippuni oli. Kysyessäni asiasta järkkäreiltä totesivat he kylmästi, että saisin aivan vapaasti valita missä päin stadionia haluaisin katsoa ottelua. Valitsin strategiseksi paikakseni toisen pääkatsomon Roman Curvaa lähimpänä olevan puolen. Paikat olivat jalkapallon katseluun lähestulkoon täydelliset ja tunnelmakin oli varsin hyvä Curvan ollessa aivan vieressäni.

Roma-Napoli on yksi Italian kuumimmista derbyistä, vastakkain pelasi kaksi Etelä-Italian suurinta ja menestyneintä seuraa. Napolista olikin tullut mestoille varmaan tuhatkunta kannattajaa, jotka pitivät hyvää mökää koko ottelun ajan. Derbyn kunniaksi innostuivat myös heittelemään soihtuja Roman kannattajien kanssa ja Italian jalkapalloliitto muistikin tästä episoidista kumpaakin joukkuetta 50 tuhannen euron sakoilla.

Itse ottelu oli kaikkea muuta kun Italialaista futista stereotyyppisesti kuvataan. Kummankin joukkueen puolustuksella oli vähän heikompi päivä ja tilanteita sateli minuutista toiseen. Roma hallitsi selkeästi ottelun ensimmäistä puoliaikaa vyöryttäen jatkuvasti vaarallisia hyökkäyksiä Pepe Reinan vartioimalle maalille. 13. minuutilla feenixlinnun tavoin tuhkasta tällä kaudella noussut Gervinho karkasi Napoli-puolustukselta ja siirsi kotijoukkueen 1-0 johtoon. Italiaa pidetään todella rasistisena maana ja varsinkin jalkapallostadioneilla rasistiset chantit puhuttavat vuodesta toiseen. AS Roman kannattajat ovat kuitenkin ottaneet Gervinhon omakseen, kyseessä on ehdottomasti De Rossin ja Tottin jälkeen se suosituin AS Roman pelaaja ja kaveri saa jatkuvasti nauttia positiivisesta huomiosta.

32.minuutilla täksi kaudeksi Romaan siirtynyt Hollannin maajoukkueen keskikenttäpelaaja Kevin Strootman pamautti varmaan yhden vuoden hienoimmista kaukolaukauksista ja vei Roman 2-0 johtoon. Tässä vaiheessa näytti siltä, että Napolilla ei ole mitään sanottavaa tässä pelissä. Jotain kuitenkin tapahtui puoliajalla, sillä toisen jakson alkaessa kentällä tuntui olevan vain yksi joukkue. Toisen puoliajan toisella minuutilla Benatia-De Sanctis kaksikko pupelsi oikein kunnolla ja Higuain kävi tökkäämässä elintärkeän vierasmaalin. Napoli jatkoi painostustaan, mutta Roma kesti aina 70. peliminuutille saakka, jolloin niin ikään Hollannista täksi kaudeksi Italiaan siirtynyt Mertens teki hienon yksilösuorituksen avulla 2-2 tasoitusmaalin. Tämän jälkeen Roma sai hieman peliään takaisin ja aivan varsinaisen peliajan loppuhetkillä Afrikan Maradona Gervinho karkasi toistamiseen Napolin puolustukselta ja ampui loppulukemiksi 3-2. Maalin jälkeen ainakin De Rossi ja valmentaja Rudi Garcia tuulettelivat sen verran antaumuksella, että voitto teki varmasti terää. 3-2 loppulukemat jättivät kuitenkin kaikki auki huomenna pelattavaan toiseen osaan.

Coppan ottelun ja pääkaupungin derbyn välissä oli kolme välipäivää, jotka vietin kierrellen ympäri kaupunkia. Roma on siitä hieno kaupunki, että siellä voi liikkua päämäärätiedottomasti paikasta A paikkaan B nähden silti lukuisia hienoja rakennuksia ja kauniita vanhoja monumentteja. Tarkoituksenani oli vierailla Ostian antiikkisissa raunioissa, mutta nuo olivat suljettuina edeltävien päivien rankkasateiden vuoksi. Kyseinen kaupunginosa on muutenkin todella viihtyisä ja vietin tuolla muutaman tunnin nauttien auringosta ja kauniista maisemista. Perjantaina tapasin kielikurssilta tuttuja kavereitani ja suuntasimme kaiken järjen vastaisesti Ikeaan tekemään tärkeitä sisustushankintoja. Itse tarvitsin lakanoita ja peittoja ja kiitos ystäväni Mirnan äidillisen avustuksen sain ostettua juuri tarvitsemani tuotteet. Illalla pääsin myös nauttimaan perinteisestä illallisesta, johon kokoontui parinkymmenen hengen kaveriporukka. Illallisen piti kestää vain pari tuntia, mutta lopulta aikaa vierähti reippaasti yli neljä tuntia.

Sunnuntaina koitti sitten tämän reissun ehdoton kohokohta, itselleni se maailman suurin ja kaunein yksittäinen jalkapallo-ottelu, Derby Della Capitale. Lähtökohdat olivat selvät, Roma tarvitsisi voittoa säilyäkseen mukana mestaruuskamppailussa. Derbyn tämänkertaisella kotijoukkueella Laziolla ei ottelussa ollut muuta panosta kun kaupungin herruus. Uusi vanha päävalmentaja Edy Reja on palauttanut Lazion tuloksellisesti vahvalle tasolle, joten ottelusta oli odotettavissa todella tasaista kamppailua.

Turvajärjestelyt stadionin liepeillä olivat todella massiiviset. Poliiseja oli joka puolella ja Roman kautta lippunsa hommanneilla ei ollut mitään asiaa muualle kuin Stadionin pohjoispuolelle. Siirryin ilman suurempaa jonottamista sisään stadionille noin tuntia ennen ottelun alkamista. Ilkeä poliisisetä takavarikoi sytkärini, mutta ammattilaisen elkein olin varautunut tähän tuomalla toisen vastaavan mukanani takataskussani. Jo tuntia ennen ottelun alkamista stadionilla laulut raikuivat ja pommit paukkuvat. Kannattajat olivat tehneet lukuisia pieniä bandiksia, joissa Curvat kuittailivat toisilleen monenlaisista asioista. Lazion päädyssä teemana oli ymmärrettävästi viime vuoden Coppa Italian finaali, jonka Lazio voitto lukemin 1-0.

Juuri ennen ottelun alkamista Lazion Curva esitteli äärimmäisen komean tifon. Valtava lakana jota ympäröi tuhatpäinen lippumeri. Vaikka kyseessä olikin ”väärän” joukkueen tifo, on pakko myöntää tuon olleen äärimmäisen kaunis ja hienosti tehty koreografia. Lazion pääty levitti myös lakanan, jossa pilkattiin Roman Curvaa siitä, että he eivät olleet tälläkään kertaa tehneet mitään tifoa. Noin viiden minuutin pelin jälkeen Roman Curva kuitenkin esitteli oman mosaiikkitifonsa ja valtavan pyroshownsa. Tästä johtuen ensimmäisen kymmenen minuutin ajan näkyvyys kentälle oli hieman puolittaista, mutta näissä derbyissä se itse ottelu ei aina ole pääosassa.

Itse ottelu ei sitten hieman odotetusti tarjonnut mitään erityisiä pelillisiä hienouksia. Paikkapaikoin matsi muistutti enemmän sotaa kun Serie A-ottelua, mutta se kuuluu asiaan näissä derbyissä. Lazio hallitsi suvereenisti ensimmäistä parikymmentäminuuttista luoden muutaman puolittaisen maalipaikan. Roma vaikutti äärimmäisen hermostuneelta ja osittain ylilatautuneelta. Varsinkin ikoninen kaksikko De Rossi-Totti teki tukun äärimmäisen helppoja ja typeriä virheitä, moni Roman kannattaja on sitä mieltä, että isoissa otteluissa varsinkin De Rossin lataus menee usein yli ja tästä aiheutuu usein typeriä virheitä ja ikäviä ylilyöntejä. Ottelun edetessä Roma sai kuitenkin paremmin ja paremmin omaa peliään kasaan ottaen ottelun hallinnan itselleen. Kertaalleen pallo kävi Gervinhon toimesta jo maalissakin, mutta tuo hylättiin niukkana paitsiona. Totti kokeili muutamaan kertaan kaukolaukauksilla, mutta Lazion maalilla loisto-ottelun pelannut Etrit Berisha venyi muutamaan tärkeään torjuntaan.

Toisella puoliajalla ottelun kuva oli selkeä, Lazio vetäytyi antaen Romalle hallinnan. Tarkoituksena oli kaiketi kytätä vaarallisia vastahyökkäyksiä, mutta moneen otteeseen Lazio ei Roman kenttäpuolella vieraillut. Omalle tasolleen heikohkon Napoli-ottelun jälkeen palannut Mehdi Benatia piti Lazion Miroslav Klosen täysin pimennossa ja ensimmäisellä puoliajalla heikosti pelannut De Rossi paransi peliään huomattavasti. Roma loi kymmenkunta hyvää maalipaikkaa, mutta tällä kertaa se viimeinen puristus puuttui ja palloa ei parista avopaikastakaan saatu toimitettua vastustajan verkkoon. Ottelun päätyttyä Lazion joukkue oli ehdottomasti se tyytyväisempi osapuoli. Roman Curvassa pääasiallinen ilmapiiri oli kuitenkin positiivinen, sillä juuri ennen ottelun loppumista stadionin valotaululla näkyi Hellas Veronan tasoittaneen ottelun Juventusta vastaan. Näin ollen ensimmäisen derbyn voittanut Roma on edelleen mukana mestaruuskamppailussa, ja mikä tärkeintä, Roman tämän hetken ykkösseura.